Kannustinloukut eivät selitä työttömyyttä

Share |
28.12.2016

”Työn pitää aina kannattaa” on yleinen poliittinen hokema. Juha Sipilän (kesk) hallitus ei ole ensimmäinen, joka ryhtyy kannustinloukkujen purkuun suurin odotuksin. Lopputulos voi kuitenkin olla pettymys. Pääosa työttömyydestä johtuu muusta kuin työn vastaanottamisen heikosta kannattavuudesta.

Mielestäni on perusteltua käydä etuus- ja verojärjestelmää läpi vaikuttavien keinojen löytämiseksi, mutta sen lisäksi tarvitaan muitakin toimia.

Suomi käy läpi tuotantorakenteen muutosta. Työvoiman saatavuusongelmien taustalla ovat myös työttömien osaamisen puutteet. Työvoimakoulutuksen resurssit on kohdennettava vaikuttavammin työttömien tarpeiden mukaan.

Tämän ohella on vahvistettava työkykyä. Jopa puolella työttömistä on työkykyyn liittyviä ongelmia. Lisäksi työn kysyntää on vahvistettava esimerkiksi ensimmäisen vieraan työntekijän palkkaamisen tukemisella.

Pahimmat kannustinloukut on jo purettu

Taloudelliset kannustimet vaikuttavat työvoiman tarjontaan, mutta niiden vaikutus ei ole niin voimakas kuin laskelmista voisi arvioida. Ihmisten valintoihin vaikuttavat muutkin tekijät, kuten työn merkitys. Vakavat kannustinloukut ovat nykyisin suhteellisen harvinaisia. Ne onnistuttiin purkamaan pitkälti jo 1990-luvulla.

Kannustinloukkuja mitataan työllistymisveroasteilla. Mitä matalampi työllistymisveroaste, sitä enemmän henkilöllä on taloudellisia kannustimia työntekoon.

Työllistymisveroasteissa on eroja

Työllistymisveroasteiden tasossa on suuria eroja perhetyypistä riippuen. Ne ovat korkeimpia lapsiperheillä ja yksinhuoltajilla. Ansioturvaa saavien työttömien työllistymisveroasteet ovat korkeammat kuin työmarkkinatuella olevilla, mutta ansioturvalta työllistytään paremmin.

Tätä selittää kannustinloukkujen sijaan se, ettei pitkäaikaistyöttömillä ole riittäviä valmiuksia ja osaamista tarjolla oleviin työtehtäviin. Myös suhdannetilanne vaikuttaa pitkäaikaistyöttömien työllistymiseen.

Suo siellä, vetelä täällä

Periaatteessa kannustinloukkuja voi purkaa vähentämällä tarveharkintaisten etuuksien tulosidonnaisuutta. Tämä voi lisätä merkittävästi julkisia menoja.

Toinen vaihtoehto on leikata etuuksia, jotta työn tekeminen kannattaa. Tämä voi johtaa eriarvoisuuden kasvuun, mikäli ihmiset eivät työllisty etuuksien heikentämisestä huolimatta. Vaihtoehdoissa on suo siellä, vetelä täällä.

Kohdennetut veronkevennykset tehokkaimpia

Tärkeintä olisi parantaa työhön hakeutumisen kannustimia. Kohdennetuilla työtulojen veronkevennyksillä on yleisiä tuloveronalennuksia suurempi vaikutus pienituloisiin, lapsiperheisiin tai yksinhuoltajiin.

Johdonmukaista olisi parantaa samanaikaisesti sekä kannustimia vähäisten tulojen ansaintaan että osa- ja kokoaikaisen työn tekemiseen.

Työttömyysturvan suojaosien kasvattaminen nykyisestään voi siirtää kannustinloukut osa-aikaisen työn vastaanottamisesta kokoaikaisen työn vastaanottamiseen.

Kirjoitus on julkaista alunperin Talouselämässä

04.04.2017Helsingissä epäonnistuttu pitkäaikaistyöttömyyden torjunnassa
31.03.2017Panostetaan perheiden palveluihin
20.03.2017Kuusi keinoa estää sisäilmaongelmien syntyä
17.03.2017Kokoomus pysähtyi Porvarinlahdelle
16.03.2017Homekoulujen korjausvelka törmäyskurssilla
12.03.2017Uutela - Vuosaaren helmi säilytettävä
07.03.2017Viisi keinoa nuorten osallisuuden vahvistamiseen
28.12.2016Kannustinloukut eivät selitä työttömyyttä
12.12.2016Pysäyttääkö Pohjoismainen malli populismin nousun?
08.08.2016Varainsiirtoveron poisto voisi kääntyä itseään vastaan

Siirry arkistoon »