Pysäyttääkö Pohjoismainen malli populismin nousun?

Länsimaiset markkinataloudet ovat tänään suurimmassa kriisissään vuosikymmeniin. Hyvinvoinnin kasvun edellytyksenä olevat investoinnit ja tuottavuus ovat laskeneet vuosia. Teknologian kehitys on vahvistanut samaan aikaan tulo- ja varallisuuserojen repeytymistä. Aiemmin hyvin toimeen tulleen keskiluokan tulevaisuuden näkymät ovat sumuiset. Vapaakauppaa ja maahanmuuttoa vastustetaan, sillä moni kokee niiden olevan syynä työttömyyteen ja toimeentulo-ongelmiin. Ihmisten usko siihen, että nykyiset instituutiot kykenevät tuottaman ihmisille hyvinvointia on heikentynyt. Tämä näkyy populismin nousuna eri maiden vaaleissa viimeaikaisina esimerkkeinä Brexit ja Yhdysvaltain presidentinvaalit.

Talouden kansainvälistymistä johtuviksi koettujen epäkohtien syy on monissa tapauksissa kansallisesti toteutettu politiikka, ei globalisaatio itsessään. Eriarvoisuuden kasvu on saanut tukea kansallisesti päätetyistä etuuksien leikkauksista ja verotuksen progressiivisuuden keventämisestä sekä palkansaajien neuvotteluvoiman heikentämisestä työmarkkinoilla. OECD on havainnut yhteyden työehtosopimuksien kattavan solmimisen ja alhaisempien tuloerojen välillä.

Kaupan kansainvälistyminen on vienyt valmistavaa työtä kehittyviin talouksiin. Näiden työpaikkojen siirtyessä pois, ei monissa maissa ole järjestelmällisesti huolehdittu kuinka työnsä menettävät voisivat työllistyä uudelleen toiseen ammattiin tai toisella alueella tai kuinka heille turvataan kohtuullinen toimeentulo työttömyyden kohdatessa. Työpaikkoja siirtäneet yritykset eivät ole aina halunneet kantaa vastuutaan entisiä työntekijöitä kohtaan riittävillä muutosturvatoimenpiteillä. Moni yhden työnantajan ympärille rakentunut yhteisö onkin menettänyt elinvoimansa työllistävän tehtaan siirryttyä halvempien kustannusten maihin.

Populismin voittokulun voi pysäyttää varmistamalla kasvun hedelmien jakautuminen yhteiskunnassa tasaisemmin. Ihmisten on kyettävä työllään ja yrittämisellään rakentamaan itselleen ja perheelleen kohtuullinen toimeentulo. Päättäjien on huolehdittava, että työmarkkinoilla sopimustoiminnan avulla työntekijät saavat oman reilun osansa kasvavasta hyvinvoinnista. Verotusta, tulonsiirtoja ja julkisia palveluita on uudistettava siten, että se estää tulo- ja varallisuuserojen kasvua aiempaa paremmin.

Muuttuvassa työelämässä on entistä tärkeämpää varmistaa, että kaikilla on mahdollisuus kouluttautua läpi eliniän ja kehittää itseään. Tämä kerryttää inhimillistä pääomaa, mikä on kestävän kasvun ja hyvinvoinnin edellytys. Asuntopolitiikan sekä toimivan liikenneinfrastruktuurin ja joukkoliikenteen avulla mahdollistetaan työn perässä liikkuminen

Vastaus monissa kehittyneissä maissa pohdittaviin kysymyksiin löytyy läheltä. Amerikkalaisen unelman voi kokea Pohjoismaissa, sillä meillä sosiaalinen liikkuvuus on edelleen mahdollista. Olemme onnistuneet luomaan markkinatalousmallin, jossa yhdistyy taloudellinen tehokkuus, ympäristön suojelun korkea taso ja sosiaalisen oikeudenmukaisuus. Pohjoismaisissa yhteiskunnissa jaetaan riskiä, joka syntyy kasvaneesta taloudellisesta epävarmuudesta. Tämä luo turvallisuuden tunnetta, minkä johdosta olemme valmiimpia ottamaan muutokset vastaan. Näin luodaan edellytykset menestyä kansainvälistyneessä taloudessa.

Kirjoitus ilmestyi Kauppalehdessä 12.12.2016