Kokoomus pysähtyi Porvarinlahdelle

Share |
17.03.2017

Helsinki teki vuonna 2006 esityksen Östersundomin alueen liittämisestä Helsinkiin perusteena kaupungin tarve kasvaa idän suuntaan. Hanketta ajoivat kaupunginjohtaja Jussi Pajunen (kok) ja silloinen valtuuston puheenjohtaja Jan Vapaavuori (kok). Jossain vaiheessa nähtiin, että Östersundomin alueen rakentaminen tekisi Malmin lentokentän rakentamisen tarpeettomaksi. Helsinki piti liitosta kiireellisenä asiana hoitaa. Hankettaa haluttiin edistää myös, koska Länsimetron rakentaminen näytti (jo) tuolloin mahdottomalta tehtävältä.
Vanhasen II hallitus hyväksyi lopulta alueliitoksen vuonna 2007 Jan Vapaavuoren ollessa asuntoministerinä. Toimin tuolloin pääministeri Vanhasen erityisavustajana ja pidin itsekin liitosta tarpeellisena, jotta asuntotuotantoa voitaisiin lisätä asumisen hinnan kohtuullistamiseksi. Lisäksi liitoksen nähtiin vahvistavan Itä-Helsinkiä luomalla alueelle merkittävän työpaikkakeskittymän. Kriitikot sanoivat, että Helsingin tavoitteena ei ole asuntotuotannon lisääminen, vaan alueella tuolloin asuneiden hyvätuloisten veronmaksajien kaappaaminen.
Valtioneuvoston päätöksen jälkeen onkin ollut hiljaista asuntorakentamisen osalta. Alueelle ei ole saatu vieläkään aikaan kaavaa, vaikka liitoksesta on kulunut kohta kymmenen vuotta. Tuoreessa yleiskaavassa todettiin, että alueelle tehdään erillisratkaisu eikä sitä käsitelty yleiskaavan yhteydessä. Ennen kesää pitäisi saada seuraava kaavaluonnos pureskeltavaksi ja mahdollinen poliittinen päätöksenteko olisi valittavien valtuutettujen käsissä vuoden päästä keväällä.

Natura-alue vaikeuttanut kaavoitusta

Helsingin korkea asumisen hinta on myös itse aiheutettu ongelma. Kaupungin valtaa pitävät päättäjät eivät ole kyenneet huolehtimaan riittävästä kaavoituksesta. Östersundomin aluetta koskevat suunnitelmat ovat vuosien varrella muuttuneet useaan otteeseen milloin luontoarvojen ja milloin maaperän vuoksi. Helsinkiä viime vuodet hallinneen Kokoomuksen tosiasiallinen kiire viedä eteenpäin alueen rakentamista näyttää lopahtaneen ja uponneen Porvarinlahteen, joka on osa alueella olevaa Natura-suojelukohdetta. Natura-alueen viereen sijoittuva kaavoittaminen on tietysti haastavaa, mutta se ei yksin selitä kaavoituksen kestoa. Nyt kuntavaalien lähestyessä asia alkaa kiinnostaa vahvemmin.
Helsinki ei ole ollut myöskään halukas hakemaan valtioneuvostolta poikkeamispäätöstä, että suunnitelmat voitaisiin toteuttaa Natura-alueesta huolimatta. Vihreille voi kuvitella tuottavan vaikeuksia sen, että he olisivat mukana ennakkotapausluonteisesti heikentämässä Suomessa Natura-alueita, vaikka kyseessä olisi merkittävä yhteiskunnallinen intressi.
Luonnosuojelulain mukaan erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavasta syystä voidaan Natura-alueen heikentämiskiellosta poiketa. Tämä edellyttää toiseksi ettei ole olemassa vaihtoehtoista ratkaisua. Kolmanneksi Natura 2000 –verkoston kokonaisuuden säilyttämisestä on huolehdittava toteuttamalla korvaavat toimenpiteet. Mahdollisesta poikkeuksesta todennäköisesti valitettaisiin, josta seuraisi vuosia kestävä oikeusprosessi, joka ulottuu Eurooppaan saakka. Uskon, että on löydettävissä ratkaisuja, joissa voidaan turvata luontoarvot ja varmistaa riittävä asuntorakentaminen kasvavan kaupungin tarpeisiin nopeammassa aikataulussa kuin Natura alueisiin kajoamalla.

Pikaraitiotie uudelleen tarkasteluun

Östersundomin alueen kehittäminen perustuu ajatukseen jatkaa metroa Mellunmäestä. Tällä hetkellä tavoitteena on löytää aiempia vaihtoehtoa edullisempi metroratkaisu. Kevään 2017 aikana selvitetään suorempaan metrolinjaukseen perustuvaa kaavaratkaisua. Vantaa ei ole innostunut rahoittamaan metroa ja Helsingin kokoomus uhkailee jälleen naapureitaan alueliitoksella (HS 27.1.2017).
Mielestäni kaavan valmistelussa pitäisi ottaa tarkasteluun vahvemmin pikaraitiotie alueen joukkoliikenneratkaisuna joko metron rinnalla tai sen sijaan. Itäkeskuksesta lähtevä pikaraitiotie olisi kustannuksiltaan satoja miljoonia euroa metroa edullisempi. Halvempana vaihtoehtona se saataisiin mahtumaan nopeammin ahtaisiin investointiraameihin kuin kalliimpi metro. Näin alueen asuntorakentaminen pääsisi nopeammin vauhtiin helpottamaan seudun kroonista asuntopulaa. Lisäksi metron varaan rakentamiseen liittyy riskejä. Kuka uskoo Länsimetron kokemusten jälkeen, että hankkeen kustannusarvio ja aikataulu pitävät?
Pikaraitiotie sopisi myös yleiskaavan ajatukseen Itäväylän varrelle rakentuvaan kaupunkibulevardiin sekä valmisteilla olevaan Raide-Jokeriin. Pikaraitiotie mahdollistaisi alueen joukkoliikenteen kehittämisen metrovaihtoehtoa paremmin yhdessä Vantaan ja Sipoon kanssa.
Metroa on perusteltu vaihdottamalla yhteydellä Helsingin keskustaan, mutta selvitysten mukaan vain 30 % matkoista Östersundomista suuntaisi sinne. Metro tarvitsee jokaisen aseman ympärille vähintään 10 000 käyttäjää vuorokaudessa ollakseen kannattava. Tämän seurauksena kaupunkirakenteesta tulisi tiivis ja korkea, mikä voi heikentää alueen houkuttelevuutta. Pikaraitiotie ei edellytä asemaa kohti yhtä tehokasta rakentamista kuin kalliimpi metro.
Haluaisin, että Östersundomista kehitetään moderniin puurakentamiseen perustuva kaupunginosa, johon yhdistyy myös uusiutuvaan energiaan ja uuteen teknologiaan perustuvat ympäristöystävälliset ratkaisut. Yhdistettynä taloudellisesti kestävään joukkoliikenneratkaisuun alueella asumisen hiilijalanjälki saadaan alhaiseksi.
04.04.2017Helsingissä epäonnistuttu pitkäaikaistyöttömyyden torjunnassa
31.03.2017Panostetaan perheiden palveluihin
20.03.2017Kuusi keinoa estää sisäilmaongelmien syntyä
17.03.2017Kokoomus pysähtyi Porvarinlahdelle
16.03.2017Homekoulujen korjausvelka törmäyskurssilla
12.03.2017Uutela - Vuosaaren helmi säilytettävä
07.03.2017Viisi keinoa nuorten osallisuuden vahvistamiseen
28.12.2016Kannustinloukut eivät selitä työttömyyttä
12.12.2016Pysäyttääkö Pohjoismainen malli populismin nousun?
08.08.2016Varainsiirtoveron poisto voisi kääntyä itseään vastaan

Siirry arkistoon »