Yhteisöllisyyttä edistettävä kunnissa

Kiinnostus yhteisöllisyyteen on vahvistumassa. Se nousi esiin keväällä tehdyssä STTK:n kuntakyselyssä. Yhteisöllisyys merkitsee monille ennen kaikkea huolenpitoa ja toisista välittämistä. Se muodostaa arjen turvaverkon yhdessä kunnallisten palveluiden kanssa.

Toisista välittäminen on osa ratkaisua yksinäisyyteen, syrjäytymiseen tai perheiden ongelmiin. Viranomaiset tai poliitikot eivät voi yksin omilla toimillaan aikaansaada muutosta, jos lähiyhteisöt eivät ole mukana tässä työssä.

Yhteisöllisyys perustuu vahvasti kansalaisten omaan aktiivisuuteen ja järjestötoimintaan.  Yhteisöllisyyteen liittyvät myös lähellä olevat ihmiset ja lähipalvelut. Kuntien on luotava edellytyksiä yhteisöllisyyden vahvistamiselle. Kuntien päätöksenteossa tulisi kuulla paikallisia järjestöjä ja huomioida heidän näkemyksiään. Yhteisöllisyys vahvistuu, kun asukkaat otetaan aidosti mukaan oman alueensa ja sen palveluiden kehittämiseen.

Kaavoituksessa ja kaupunkisuunnittelussa on luotava luontaisia ihmisten kohtaamispaikkoja. Asuinalueita tulisi suunnitella siten, että asunto- ja asukasrakenne on monipuolinen. Näin erilaiset ihmiset kohtaavat, mikä tukee luontaisten verkostojen syntymistä.

Asuinalueiden eriytymiskehitys ja sosiaalisten erojen kasvu uhkaavat yhteisöllisyyttä sekä luottamusta yhteiskuntaan. Kun ihmiset kokevat itsensä osaksi yhteisöä, he myös kokevat antavansa sille jotain ja olevansa yksilöinä merkittäviä. Kun ihmiset kiinnittyvät omaan yhteisöönsä ja alueeseensa, siitä halutaan myös kantaa vastuuta ja pitää huolta. Tämä luo arjen turvallisuutta.

Kunnat päättävät myös siitä miten ja millä ehdoilla kunnan tilat ovat asukkaiden ja erilaisten järjestöjen käytössä. Koulu tai päiväkoti voi iltaisin ja viikonloppuisin toimia asukastoiminnan keskuksena. Järjestöjen toimintaedellytyksistä huolehtinen edistää myös yhteisöllisyyttä.

Yhteisöllisen ja toisista ihmisistä välittävän kunnan rakennamme me kuntalaiset itse.