Kuntaverolle katto

Kuntaverolle katto

Ilman tuloutuksia Helsingin Energiasta kaupungin todellinen kunnallisvero olisi noin kaksi prosenttiyksikköä korkeampi. Kaupungin käyttömenoja on rahoitettu viime vuosina noin 200 miljoonalla eurolla vuodessa Helsingin Energian ylijäämistä. 

Kaupungin menot tulisi kattaa kestävällä tavalla. Voiko Helsingin Energian tuloutusten jatkumiseen luottaa?  Hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi yhtiön on investoitava puhtaaseen tuotantoon, mikä vaikuttanee tuloutukseen. Jos tuloutus ehtyy, helsinkiläisiä voi uhata veronkiristys.

Helsingin kunnallisveroprosentti on ollut 17,5 % vuodesta 2003 lähtien. Helsinkiläisten on saatava palvelut kohtuullista verorasitusta vastaan. Täällä asuminen on tunnetusti kallista. Se, minkä keskimääräistä alempana verotuksena voitamme, menetämme korkeina asumiskustannuksina. Tulevalla valtuustokaudella olisi sitouduttava kuntaverolle asetettavaan kattoon esimerkiksi neljän vuoden ajaksi. Katto voisi olla esimerkiksi nykyisen veron tasolla. Ihmisillä pitää olla enemmän valinnanvapauksia tulojensa käytössä.

Kaupungin taloutta voidaan tasapainottaa veropohjaa vahvistamalla ja palvelutuotantoa trimmaamalla. Helsingissä sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannukset asukasta kohden ovat mm. Espoota tai Vantaata korkeammat.  Korkeat kustannukset eivät ole synonyymi paremmalle laadulle.  Ilman että palveluiden laadusta tingitään, niiden tuottamista voidaan tehostaa. Yhtä aikaa on mahdollista saada sekä laatua että tehokkuutta tekemällä asioita toisin ja uusilla toimintatavoilla.

Helsingin kokoomus esittää kiinteistöveron laskemista. Miksi kiinteistöverotusta tulisi keventää tilanteessa, jossa Helsingissä on uhkana työn verotuksen kiristyminen lähivuosina? Liian kireä työn verotus on ongelma työnteon kannustavuuden ja palkitsevuuden kanssa. Eikö Helsingin kokoomus ole huolissaan kannustavuudesta? Kunnallisessa veropolitiikassa pääpainon mielestäni tulisi olla työn verotuksen pitämisessä kohtuullisella tasolla.