Vuosaari - puutarhakaupunki ilman työpaikkoja

Vuosaareen alue on kehittynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana vauhdilla muun muassa metron ja asuntorakentamisen myötä. Vuosaari muistuttaa mielestäni paljon puhuttanutta puutarhakaupunkia. Puutarhakaupunki-mallissa olennaisinta on, että kodit, työpaikat ja harrasteet ovat muutaman kilometrin päässä toisistaan, jolloin pitkiä työ- ja palvelumatkoja saadaan lyhennettyä. Vuosaaressa on monipuolinen asuntorakenne pientaloista Cirrukseen, toimivat lähipalvelut ja hyvät ulkoilualueet. Ainoa mitä Vuosaaresta ei juuri löydy ovat työpaikat. Kaupungin tilastokeskuksen mukaan vuoden 2004 lopussa Helsingissä oli 368 000 työpaikkaa, joista vain noin 4 000 sijaitsi Vuosaaressa.

Jos Vuosaaressa olisi enemmän työpaikkoja, vuosaarelaisten mahdollisuudet työllistyä lähellä kotiaan paranisivat ja siten työmatkaliikenne ja päästöt vähenisivät. Tätä ideaa voitaisiin soveltaa myös muilla vastaavilla alueilla Helsingissä. Työpaikan läheisyys parantaa myös elämänlaatua, kun työmatkoihin ei tarvitse käyttää niin paljon aikaa. Monipuolisempi yhdyskuntarakenne, jossa yhdistyvät asunnot, työpaikat ja erilaiset palvelut, vahvistaisi kaupunginosamme vetovoimaa ja parantaisi sen asukkaiden hyvinvointia. 

Vuosaaren satama parantaa mahdollisuuksia saada kaupunginosaamme lisää kaivattuja työpaikkoja ja yrityksiä. Työpaikkojen lisäämiseksi on mielestäni pohdittava myös sitä, voidaanko joitakin kaupungin virastoja tai niiden osia sijoittaa muuallekin kuin kaupungin ydinkeskustaan, esimerkiksi Vuosaareen. Näin voitaisiin tukea näiden alueiden kehittymistä niiden omien vahvuuksien pohjalta. Helsingin Eteläsataman aluetta kehitetään elävämmäksi kaupunkilaisia ja turisteja varten kunnianhimoisella Kirjava Satama-hankkeella. Onko Helsingin Sataman hallintotoimintojen sijaittava jatkossakin Satamatalossa Eteläsatamassa? Mielestäni tulisi selvittää, voitaisiinko ne tässä yhteydessä siirtää Vuosaareen, joka kehittyy logistiikkakeskuksena.