Työntekijöiden edustusta hallituksissa lisättävä

Työelämän laadun ja yritysten tuottavuuden välillä on yhteys. Parantamalla henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia työyhteisönsä asioihin voi lisätä yritysten tuottavuutta. Keinoja tähän ovat muun muassa henkilöstön hallintoedustus ja yhteistoiminta työpaikoilla. Tämä on osa myös reilua työelämää.

Henkilöstön hallintoedustuksessa työntekijät ovat mukana päättämässä työpaikkansa asioista. Henkilöstön hallintoedustus on mahdollista yli 150 työntekijää työllistävissä yrityksissä. Henkilöstöedustaja voi istua hallintoneuvostossa, johtoryhmässä tai hallituksessa. Mahdollisuutta henkilöstöedustukseen ei ole hyödynnetty täysimääräisesti.

Voisimmeko ottaa oppia Ruotsista työntekijöiden henkilöstöedustuksessa? Ruotsissa vähintään 25 henkeä työllistävissä yrityksissä työntekijöillä on oikeus kahteen hallituspaikkaan ja tuhannen hengen yrityksissä kolmeen. Suomessa ja Ruotsissa työntekijäedustajien oikeudet vastaavat muiden hallituksen jäsenien oikeuksia, mutta he eivät voi osallistua muun muassa työehtoja tai työtaistelutoimenpiteitä koskevien kysymysten käsittelyyn.

Työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien vahvistaminen tuo hyötyjä yrityksille. Henkilöstöedustus tuo yrityksen toiminnan tuntemusta hallitustyöhön, kun linjataan strategisia ratkaisuja.

Henkilöedustus myös lisää luottamusta työmarkkinoilla. Kun henkilöstö on mukana päätöksenteossa, voidaan välttyä ennalta monelta ongelmalta. Ulosmarssit ja muut työtaistelutoimenpiteet ovat usein oire puutteista yhteistoiminnassa ja myötävaikuttamisessa yrityksen toimintaan. Vuorineuvos Stig Gustavson kertoo henkilöstöedustuksesta vaikeissa tilanteissa Ruotsissa saamistaan myönteisistä kokemuksista Evan julkaisussa Heja Sverige.

Henkilöstöedustusta koskevan lainsäädännön uudistamista olisi selvitettävä Ruotsin mallin mukaisesti. Tavoitteena olisi lisätä henkilöstöedustajien määrää yritysten hallituksissa.

Teksti on julkaistu myös Talouselämä-lehden mielipidesivustolla