Verotuki toisi innovaatioita ja työpaikkoja

Suomi on menettämässä vauhdilla asemiaan EU:n innovaatiotoimintaa mittaavassa vertailussa. Sekä yritykset että julkinen sektori ovat vähentäneet tutkimus- ja kehitystyöpanostuksiaan (t&k) viime vuosina. Lisäksi patenttien määrä on laskenut.

Maan hallitus pohtii elokuun budjettiriihessä työllisyyttä vahvistavia toimia. Suomalaisen työn tulevaisuuden turvaamiseksi yritysten tutkimus- ja ­kehitystoimintapanostukset on käännettävä nousuun.

Budjetin liikkumatila Tekesin suorien tukien lisäämiseen on rajattu valtion menorajoitteesta johtuen. Harkinnassa oleva yritysten investointivaraus ei välttämättä – toteuttamistavasta riippuen – koskisi aineettomia investointeja tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan.

Innovaatiotoiminnan tukeminen verotuksen kautta on mahdollista ottamalla käyttöön tutkimus- ja kehitystoiminnan verokannustin paranneltuna versiona. Yritysten t&k-verovähennystä kokeiltiin Suomessa vuosina 2013–2014. Sen toteuttamistapaa pidettiin yleisesti epä­onnistuneena, eikä tieto asiasta ehtinyt levitä.

Kokeilusta on otettava oppia. Mallin yksityiskohdissa on huomioitava muiden maiden toimiviksi koettuja ominaisuuksia, kuten se, että tuki vähentää heti kustannuksia, tai se, että tappiollisen yrityksen on mahdollista saada tukea verottajalta. Lisäksi on arvioitava, mihin yritysjoukkoon tuki kohdennettaisiin, jotta se olisi vaikuttavin ja tehokkain.

Useissa EU-maissa on käytössä verokannustimia tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Suomi on harvoja poikkeuksia, joissa verotukea ei ole. Tässä on olemassa riski, että innovaatio­toiminta kohdennetaan vastedes muualle kuin Suomeen. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimuksen mukaan tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan verotuki lisää yritysten innovaatioita merkittävästi.

Verotuki ei korvaa innovaa­tiopolitiikan muita työkaluja, vaan se täydentää keinovalikoimaa. Tässä tapauksessa on ­perusteltua poiketa laajan veropohjan periaatteesta, koska ­tuen hyödyt ovat kansantaloudellisesti merkittäviä. Valtion tulomenetystä voi kompensoida tiivistämällä veropohjaa toisaalla esimerkiksi konsernilainojen korkojen vähennyskelpoisuutta rajaamalla.

Kirjoitus on julkaistu alunperin Helsingin sanomissa