Kolmiloikalla talouskriisin yli
30.08.2011 Kolmiloikalla talouskriisin yli
Vuonna 2008 alkanut finanssikriisi ei ole hellittänyt otettaan Euroopasta, vaikka on tehty monia poikkeuksellisia toimia. Valtiot ovat elvyttäneet laajamittaisesti. Kriisimaita on tuettu lainoin ja velkakirjain ostoin. Nyt on selvää, että tehdyt päätökset eivät ole olleet riittäviä, koska kesän aikana velkakriisi on vain kärjistynyt.
Europäättäjät ovat kulkeneet kriisikokouksesta toiseen. Luottamus myös eräiden isojen euromaiden kykyyn selviytyä veloistaan on heikentynyt. Pankkien välinen luottamus on alkanut rakoilla uudestaan. Politiikoiden kykyyn ratkoa talouden ongelmia ei enää uskota niin paljon kuin ennen. Uutiset talouskasvun heikkenemisestä ja talouksien ajautumista kohti uutta taantumaa kohti ovat lisääntyneet. Kaikki tämä ruokkii epävarmuuden kierrettä.
Kuinka Euroopassa päästään vakaalle kestävän kasvun uralle? Rahoitusmarkkinat pitää ensin vakauttaa ja eurooppalainen pankkisektori on laitettava viimeinkin kuntoon. Valtioiden velkaantuminen on taitettava. Talouskasvun edellytyksiä on vahvistettava. Kestävin tapa veloista selviytymiseen on vahvistaa kasvun edellytyksiä.
Viime aikoina velkahaukat ovat nostaneet päitään. On selvää, että talouskuria tarvitaan, mutta pelkästään velkaantumisen taittamiseen tähtäävä talouspolitiikka ei ole riittävää. Julkisesta velasta ei selvitä pelkästään säästämällä, vaan on vahvistettava myös talouskasvun edellytyksiä ja luotava edellytykset uusien työpaikkojen syntymiselle. Liian kireän talouspolitiikan seuraukset kohonneena työttömyytenä unohtuvat haukoilta. Mahdollisuuksien luominen erityisesti nuorille koulutukseen ja työntekoon tulisi olla yksi politiikan keskeisiä tavoitteita koko Euroopassa.
Koulutuksesta, innovaatioiden tukemisesta, infrastruktuurista ja sosiaalisista turvaverkoista on pidettävä huolta. Yrittäjille on luotava edellytykset työllistää, työttömille on annettava mahdollisuus työntekoon ja palkansaajille on turvattava riittävä elanto työstään. Yhdysvallat hoiti pankkisektorinsa kuntoon heti finanssikriisin alettua. EU-maat ovat viivytelleet pankkien ongelmien tunnustamisessa ja niiden korjaamisessa. Suomen kokemukset 1990-alun pankkikriisistä osoittivat, että mitä pikimmin toimeen ryhdytään, sen pienimmin kustannuksin kriisistä selvitään.
Heinäkuun huippukokouksessa tehty esitys, että väliaikaista rahoitusvakausvälinettä voisi käyttää myös pankkien tukemiseen, on kannatettava. Vaikka se poikkeaa aikaisemmista päätöksistä, että kukin jäsenmaa hoitaa omat pankkinsa kuntoon, on se lopulta suomalaisen veronmaksajien edun mukainen. Pankkituen tulee olla vastikkeellista esimerkiksi osakkeiden muodossa. Näin pankkien omistajat kärsivät tappioita huolimattomasta luotonannosta.
Tuleva syksy näyttää kykeneekö EU kolmiloikkaan, joka kantaa talouskriisin yli vai jääkö hyppy puolitiehen. Seuraukset jälkimmäisestä ovat vakavat. Japanin menetetty vuosikymmen on varoittava esimerkki epäonnistuneesta talouspolitiikasta.
Teksti on julkaistu myös STTK:n blogissa.
|